Kello on kolme iltapäivällä ja töissä kova kiire. Lounaalla ehdit syödä hätäisesti salaatin ja voileivän, välipala unohtui jälleen kerran. Et ehdi pysähtyä ja huomata, miten alas energiatasosi on laskenut.

Kotimatkalla ajatuksesi kääntyvät ruokaan ja huomaat, miten nälkäinen olet. Nappaat kaupasta mukaasi pikaruokia.

Syömisen jälkeen vatsasi on täynnä, mutta sinun tekee silti vielä mieli syödä.

“En saisi syödä suklaata” ajattelet samalla, kun kätesi kurkottaa kaapista suklaalevyn. Ajattelet syödä vain pari palaa, mutta aloitettuasi et pysty lopettamaan ennen kuin suklaa on loppu. Tunnet olosi inhottavaksi. Häpeät, että tähän se ilta taas meni: syöpöttelyyn. Vaikka lupasit itsellesi, että näin ei käy.

Ja vaikka söit niin hyvin ja terveellisesti päivällä!

Vai söitkö? Tarkastellaan tilannetta.

Kun nälkä kasvaa…

Miten paljon söit aamun ja iltapäivän aikana? Yritätkö laihduttaa?

Tai yritätkö tarkoituksella syödä mahdollisimman kevyesti? Oletko alitajuinen laihduttaja?

Suuri osa naisista on!

Kaiken kokoiset naiset kärsivät liian vähäisestä syömisestä. Tähän voi liittyä rajoittavia ruokavalioita, herkkulakkoja, tiedostamattomia uskomuksia, ruokaa koskevia kieltoja ja sääntöjä.

Lisäksi laihduttaminen, erityisesti vähäkalorinen laihduttaminen, lisää stressihormoni kortisolin tuotantoa.

Saatat aluksi tuntea olosi energiseksi, vaikka todellisuudessa kyse on kehosi stressireaktiosta nälänhätään.

Itseaiheutettuun sellaiseen, kehollesi sillä ei ole väliä. Nälänhätä on stressitila. Liian vähäinen syöminen on stressitila.

Myös aineenvaihduntasi hidastuu. Ja henkiset ja psyykkiset vaikutukset? Ahdistus, syyllisyys, pelko, häpeä…

Kaiken lisäksi, myös tutkimukset ovat yksimielisiä siitä, että laihduttaminen on varmin ennuste painonnousulle.

Arviolta 95-98 % laihduttajista lihoo pudottamansa kilot takaisin jo muutaman seuraavan vuoden aikana. Se ei ole laihduttajien vika. Keho taistelee kaikin keinoin nälänhätää vastaan. 

Paino hilautuu laihdutuksen jälkeen ylöspäin, monesti lähtöpainon yli. Jos tätä painonnousua yritetään taas hillitä ja kääntää paino laskuun, ollaan jojossa. Jojolaihdutus altistaa mm. sydänsairauksille ja vakaville elintapasairauksille, puhumattakaan jojoilun vakavista haitoista mielenterveydelle ja elämänlaadulle.

Jos olet stressaantunut, liian vähäinen ja kevyt syöminen päiväsaikaan takuuvarmasti pahentaa tilannetta.

Mutta älä vielä masennu! Hypätään positiivisempaan aiheeseen.

Et ole mitä syöt – terveellisen ruoan myytti

Ajattelet, että syömäsi suklaan rasva ja sokeri menee suoraan vyötäröllesi. Ruokailuhetkiäsi ja varsinkin suklaansyöntiäsi varjostavat jatkuvat myrkylliset ajatukset ja tunteet.

Väitän, että negatiiviset ajatuksesi ruoasta ja “vääränlaisesta” syömisestä kokemasi ahdistus aiheuttaa sinulle enemmän haittaa kuin mikään epäterveellinen ruokavalio.

Heidi Sahlstedt

Enemmän kuin mikään määrä suklaata! Itse asiassa kaikki negatiivisuus suklaan ympärillä saa sinut syömään enemmän suklaata kuin muuten söisit, mutta se onkin aihe erikseen.

Monet niistä ruoista, joita pidämme epäterveellisinä, voivat oikeasti olla neutraaleja tai olla meille jopa hyväksi. Eikö olekin mullistavaa?

Ajatuksistasi tulee todellisuutta. Jos ajattelet lihovasi, koska söit suklaalevyn, näin luultavasti käy. Jos ajattelet, että saat vatsanpuruja sokerin syömisestä, niin käy. Plasebo toimii syömisessä aivan samalla tavalla kuin lääkkeissä. Plaseboefektin arvioidaan olevan vastuussa 15 prosentista 72 prosenttiin lääkkeiden vaikutuksista. Voit vain kuvitella, mitä ajatuksesi ruoasta tekevät.

Oletko stressaantunut? 

Pitkittynyt stressi syö hyvinvointiasi monella eri alueella. Krooninen stressi saa kehosi tuottamaan enemmän steroideja ja insuliinia, jotka kasvattavat ruokahaluasi ja saavat sinut hakemaan mielihyvää energiapitoisesta ruoasta. Ja mikä sinua stressaa vielä lisää? Se, että tiedostat syöväsi liikaa.

Läheskään kaikki eivät syö stressaantuneina enemmän.

Tiesitkö, että stressisyömistä esiintyy nimenomaan laihduttajilla ja syömisiään rajoittaneilla? Naiset ovat syömisen rajoittamisessa erittäin eteviä. Sitä jopa odotetaan meiltä!

Tiesitkö, että syömisen rajoittaminen on yksi sisäisen kriitikon muodoista? Tutustu syömiskontrolloijaaan sisäisen kriitikon tyyppinä.

Neljälläkymmenellä prosentilla ihmisistä stressi kasvattaa nälkää ja neljälläkymmenellä prosentilla stressi vähentää sitä. Naiset ovat alttiimpia syömään stressaantuneina, mikä johtuu siitä, että naisilla syömiseen liittyy enemmän jännitteitä, rajoitteita ja paineita.

Ymmärrettävästi stressi horjuttaa kykyä kontrolloida ja luo kiireellisyyden ja hädän tunnetta. Naisilla verensokeri laskee helpommin liian alas ja kun stressi on peittää ensimmäiset näläntuntemukset, mieliteot iskevät helpommin. 

Intuitiiviset ja rennot syöjät harvemmin kärsivät stressin vaikutuksista nälkään mitenkään merkittävästi. Ja jos se vaikuttaa, se on pikemminkin vähentävästi.

“Minun on pakko laihtua” – vai onko sittenkään?

Ei ole.

“Mutta en pidä kehostani, ja ylipaino altistaa terveysongelmille.”

Huolesi on ymmärrettävä. Tilanne ei kuitenkaan ole sitä, mitä luulet.

Vuonna 2013 tehty meta-analyysi todisti, että painoindeksin “ylipainoisiksi” luokitelluilla oli matalin riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin ja kuolleisuuteen ylipäätään. Hurjaa! Sama löydös tehtiin vielä 2016 yli sadantuhannen ihmisen havaintotutkimuksessa.

Mitä enemmän haluat pudottaa painoa ja stressaat kaikesta minkä suuhusi laitat (tai et laita), sitä pidempään joudut kärsimään.  

Tutkimukset ovat myös selkeitä siinä, että pienilläkin elintapojen muutoksilla pystytään vähentämään sairastumisriskiä, riippumatta siitä, näkyvätkö muutokset vaa’alla. Ja elintapamuutosten tekeminen onnistuu jälleen tutkimusten mukaan paremmin, jos pidät omasta kehostasi. Oman kehon hyväksyminen ja rakastaminen kun ei ole painosta kiinni, vaan terveestä kehonkuvasta.

Lopuksi

Vastatakseni alussa esittämääni kysymykseen: Ei, et syönyt päivällä hyvin.

Söit aivan liian vähän ja luultavasti liian epäsäännöllisesti. Päiväsaikaan liian vähän ravintoa saanut keho yrittää illalla paikata päivän “nälänhädän” aiheuttamaa energiavajetta. Pikaruoan- ja suklaanhimo on täysin luonnollinen ja terve reaktio. 

Kun syöt aamulla ja päivällä (ts. silloin, kun olet aktiivisimmillasi) riittävästi, laadukkaasti ja säännöllisestii, takaan että ajan kanssa tunnet itsesi paremmin ravituksi, energisemmäksi ja vähemmän stressaantuneeksi. Bonuksena makeanhimo ja stressiin liittyvä syöminen vähenee takuuvarmasti.

Parhaat vinkkini ovat: syö riittävä ja laadukas aamuateria. Tee syömisestä prioriteetti, myös työaikana. Kun annat kehollesi tarpeeksi ravintoa silloin, kun se sitä kaipaa, elämänlaatusi paranee silmänräpäyksessä!

Ja kun päätät syödä suklaata tai mitä tahansa mukamas “epäterveellistä” haluatkaan, syö se ilolla ja nauttien.

Lähteet:

Borg, Patrik: Tunne nälkä – Syö intuitiivisesti, saavuta tuloksia. Gummerus, 2017.

Thomas, Laura: Just eat it. How intuitive eating can help you get your shit together around food. Blue bird UK, 2019.

Association of all-cause mortality with overweight and obesity using standard body mass index categories: a systematic review and meta-analysis. Association of all-cause mortality with overweight and obesity using standard body mass index categories: a systematic review and meta-analysis. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23280227

Does dieting make you fat? A twin study. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21829159

Dieting and restrained eating as prospective predictors of weight gain https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3759019/

Kirjoittajasta:

Heidi Sahlstedt on health coach, joka auttaa naisia lopettamaan kamppailun ruoan ja itsensä kanssa, jotta he voivat syödä mitä haluavat ja rakastaa peilikuvaansa. Hän kirjoittaa blogissaan mm. intuitiivisesta syömisestä ja kehon kuuntelun tärkeydestä. Tutustu blogiin täällä: https://www.heidisahlstedt.fi/blogi